Nyt on taas ollut tapahtumarikas viikko. Eilen purettiin vanhasta työpaikasta loput kamat pois ja päätin napata vaatetelineen itselleni. Iso teline kuljetettiin sitten tilataksilla kotiin, matkaa noin kilometrin verran. En jaksanut purkaa sitä ja sitten koota uudestaan..
Matkalla piti soittaa mies paikalle kantamaan se teline yläkertaan. Se tuli pakon edessä ja huokaisi syvään uusimmalle tempaukselleni. Mun pitää kuulemma rauhoittua, se aina hokee mut en mä allekirjoittaisi tota!
Teline saatiin ylös, lähdettiin miehen luokse ja sitten aamulla töihin lähtiessään se muisti mainita julkisivuremonttia tekevien miesten olevan tänään sen ikkunan kohdalla.
Nukuin pelkkä peitto päälläni (toivon mukaan se myös oli päälläni) ja kun heräsin ja katsoin ikkunasta ulos niin miehet katteli suoraan sisälle ja hymyili. Pysyttelin puolisen tuntia peiton alla miettien että voi helvetti miks näin!
Miehet ei lähteneet pois ja nousin sitten peittoineni tukka pystyssä etsimään vaatteita. Kun kaikki oli ok, niin miehet lähtivät alaspäin ja vilkuttivat mennessään.
Voi se päivä näinkin alkaa!
Lähdin sitten töihin ja voi hyvä tavaton mitkä vihellykset ja turkinkieliset huudot ja taputukset sain! :D
Pysyiköhän se peitto päällä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti